Kämppä

Täällä päin maailmaa kampusasuminen on varsin yleistä ja useimmat tuntuvatkin valitsevan tämän vaihtoehdon muuttaessaan kaupunkiin. Saskatchewanin yliopisto tarjoaa asuntoja aivan kampuksen ytimessä tai n. 10 minuutin kävelymatkan päästä. Meidän kämpät sijaitsee Seager Wheeler -nimisessä kerrostalossa, joka on osa  McEwon Park -kompleksia. Tässä talossa sama asunto jaetaan viiden muun henkilön kanssa. Jokaisella on oma huone, mutta keittiö, olohuone ja kylpyhuone ovat yhteisiä. Ylimmästä kerroksesta löytyvät pesutupa ja asukkaiden hengailualue.

Tulevat kuvat on allekirjoittaneen asunnosta - Esan asunto on muuten identtinen, mutta tuon ihanuuden voi kuorruttaa testosteronilla ja muilla miehisillä asioilla (mm. hiki, viina, paska, likaiset astiat, likaiset vaatteet, tyttöjulisteet).

Olohuone ei ole vielä saavuttanut meidän asunnossamme kovin suurta suosiota. Yhdet illanistujaiset kuitenkin todistivat, että tuohon tilaan mahtuu reilusti enemmän väkeä mitä äkkiseltään uskoisi. Ja kyllä, kokolattiamatto on jatkettu sivupöytiin ja sohvapöytään! Jos jotain en täkäläisessä kulttuurissa ymmärrä niin kokolattiamattoja.

Keittiö on kylpyhuoneen ohella ainoa kokolattiamatoista vapaa vyöhyke. Keittiö itsessään on mukavan suuri ja laitteet toimii hyvin, mutta yksi jääkaappi ja pakastin kuudelle hengelle on kyllä varsin vähän. Yleistä onkin kuulemamme mukaan hankkia minijääkaappi omaan huoneeseen.

Huoneet näyttävätkin sitten tältä. Sänky, pöytä ja hyllykkö. Kuvassa ei näy vaatekappia eikä pesuallasta. Huoneeseen olen ihan riittävän tyytyväinen. Toki poistaisin välittömästi kokolattiamaton ja vaihtaisin verhot, mutta ehkä näitä sietää sen muutaman kuukauden. Rumia verhojakin kompensoin rumimman värisellä viltillä, minkä Searsilta löysin. Seinille aion jostain keksiä mukavia, ilostuttavia kuvia ja hyllyyn haalia vielä monta hyvää kirjaa. Sänky on aivan ihanan kova ja lavuaari huoneessa todella kätevä lisä. Vielä jos ryökäleet laittaisivat lämmön päälle, olisi mukavampaa opiskella. Nykyisellään lämpötila omassa huoneessani on lähes sietämätön.

Toistaiseksi kämppiselämä omalta osaltani on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. En varsinaisesti pidä tästä asumismuodosta, mutta toistaiseksi olen sopeutunut. Meitä on melkoisen kansainvälinen joukko samassa asunnossa, mikä on helpottanut tutustumista. Olemme puhuneet illallisista, joissa jokainen tekisi vuorollaan jotain kotimaalleen tyypillistä ruokaa. Sitten saisimmekin vuoronperään maistella suomalaisia, norjalaisia, australialaisia, iranilaisia, kiinalaisia ja kanadalaisia herkkuja. 

Suomalaisista herkuista puheenollen, kiitos saapuneesta Suomi-paketista!  Olotila: